Sikiöalan tutkinta

Sikiöalaa tulee heti opetella tulkitsemaan. Siitä voi päätellä lähes kaiken pesässä.

On hyvin tärkeää opetella heti alusta alkaen tunnistamaan sikiöalasta erilaiset kennot ja niissä olevat kehitysvaiheet. Huomaa, että jos tarvitset lukulaseja, tarvitset niitä myös sikiötä tarkastaessasi.

Työläiskenno on se normaali kenno, jossa mehiläiset kasvattavat uusia työläisiä ja johon ne varastoivat hunajaa. Suurin osa kakustosta on työläiskennoja.

Kuhnurikenno on samanlainen 6-kulmainen kuin työläiskenno, mutta hieman suurempi. Mehiläisille tulee varata sikiöosastoon erillinen kuhnurikehä, jossa on vahapohjukkeesta leikattu noin 5 cm alareunasta pois. Tähän tilaan mehiläisten on helppo rakentaa kuhnurikennoja. Ilman kuhnurikehää mehiläiset tekevät kuhnurirakennetta muun kennoston sekaan ja kakustosta tulee epätasaista. 

Emokennokuppi on alassuin oleva pyöreä kuppi. Se on emokennon alku. Niitä on aina jossain ikään kuin valmiina. Tarvittaessa emo munii siihen ja siitä alkaa uuden emon kehitys. Emokenno on emokennokupista jatkettu alassuin oleva pyöreä kenno, jossa kasvaa uusi emo. Emokennokin voi olla munittu kuppi, avonainen tai peitetty ja lopulta kuoriutunut.

Kakku: puu- tai muovikehän ympäröimää kennostoa sanotaan kakuksi. Kakku voi olla esim. munittu tai tyhjä. Avonaisia toukkia sisältävää kakkua kutsutaan avosikiökakuksi ja vastaavasti koteloita eli peittosikiöitä sisältävää kakkua peittosikiökakuksi. Munitun, avosikiö- ja peittosikiökakun yhteisnimi on sikiökakku.

Hunajaa sisältävä kennosto on hoitajien kielellä hunajakakku ja siitepölyä sisältävä on siitepölykakku. Hunajakakku voi olla peitetty tai avonainen.

Kun mehiläiset haluavat parveilla, emokennoa kutsutaan parvikennoksi, ja jos mehiläiset haluavat vain vaihtaa vanhan emon, kutsutaan emokennoa vaihtokennoksi.

Jos emo on yllättäen hävinnyt pesästä (esim. hoitaja vahingossa liiskannut), mehiläiset kasvattavat uuden emon tekemällä emokennon työläiskennossa olevan nuoren toukan päälle. Tällöin on kyseessä hätäkenno. 

Minimitieto sikiöistä

Työläinen ja emo syntyvät samanlaisesta hedelmöitetystä munasta. Työläinen on lisääntymiskyvytön naaras. Munasta tulee emo tai työläinen erilaisen ruokinnan ja erilaisen kennon takia. Ruokinta muuttuu vasta 1,5 vuorokauden iässä, joten työläiskennossa olevasta pienestä toukasta voidaan saada aikaan emo, kun ruokintaa muutetaan. Kuhnuri syntyy hedelmöittymättömästä munasta.

Näin ollen jos emolta loppuvat siittiöt, sen kaikista munista syntyy kuhnureita. Tässä tapauksessa emon muniessa työläiskennoihin, toukka ei hyvin mahdu sinne ja kennot turpoavat peitettäessä ylöspäin. Niitä kutsutaan kyttyräsikiöiksi.

Kehitysajat	Muna	Avosikiö	peittosikiö	yhteensä
Emo	3	5	8	16
Työläinen	3	5	13	21
Kuhnuri	3	7	15	24

Yllä esitetyillä asioilla voi päätellä sikiöalasta hyvin paljon.

Jos pesästä löytyy yksi tai useampi kuoriutunut parvikenno tai sivusta purettuja emokennoja, on parvi lähtenyt ja uusi emo jossain päin pesää piilossa.

Jos pesässä on peitettyjä parvikennoja, mutta ei munia, on parvi silloinkin lähtenyt ja aikaa siitä on kolme päivää.

Jos parvi on lähtenyt kahden päivän sisään, voi pesässä olla vielä muniakin työläiskennoissa, mutta yleensä mehiläisten määrästä voi päätellä parven lähteneen.

jne.

Pesää tarkastettaessa sikiökakusta näkee hyvin nopeasti, josko pesän asiat ovat hyvin ja onko pesässä kelvollinen emo. Sikiöistä näkee myös ravintotilanteen. Keväällä jos ravintoa ei ole ulkoa hetkeen tullut, ovat pienet toukat kuivalla pohjalla ilman ruokaa. Hyvän ravintotilanteen aikana toukat aivan kelluvat ruokamehussa. Kun satoa tulee hyvin, on mettä laitettu sikiöiden välisiin tyhjiin kennoihinkin. Huonona satoaikana ei mettä näy sikiöiden välissä.